Suomalaisen seiväshypyn Hall of Fame -kunniakerhoon kaksi uutta jäsentä, Antti Kalliomäki ja Aulis Kairento
Lauantaina 10.1.2015 järjestetyssä suomalaisen seiväshypyn Hall of Fame -tilaisuudessa kunniakerhon uusiksi jäseniksi nimettiin Antti Kalliomäki ja Aulis Kairento. Ensimmäistä kertaa nimetyn urheilija & valmentaja -kaksikon valintaperusteet olivat seuraavat.
– Antti Kalliomäki nousi urheiluväen tietoisuuteen voitettuaan nuorten EM-kultaa Odessassa vuonna 1966 tuloksella 460. Vaikea nilkkavamma 1968 oli lopettaa uran alkuunsa, mutta leikkauksen ja sisukkaan kuntoutuksen jälkeen hän nousi kansainväliselle huipulle hyppäämällä vuonna 1973 maailman kärkituloksen 547. Antti oli mukana kolmissa olympialaisissa, 1972, 1976 ja 1980. Parhaiten meni Montrealissa 1976, jolloin hän hyppäsi 550 ja sai hopeaa samalla tuloksella voittajan kanssa. Myös Prahan EM-kisoista kaksi vuotta myöhemmin irtosi hopea. Hallikisoista tuli yksi EM-kulta, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Suomenmestaruuksia Antti Kalliomäelle kertyi 13, maaotteluvoittoja 33. Hän paransi Suomen ennätystä lukuisia kertoja, viimeisen kerran vuonna 1980, jolloin hän hyppäsi ennätyksekseen 566.
Antti Kalliomäen esimerkki ja kannustava suhtautuminen kanssakilpailijoihin synnytti Suomessa 70-luvulla seiväshyppääjien keskuudessa poikkeuksellisen hyvän joukkuehengen. Hän piti nuorempiakin vertaisenaan ja veti mukanaan lukuisia hyppääjiä kansainväliselle huipulle.
Aktiiviuransa jälkeen Antti Kalliomäki toimi SUL:n projektipäällikkönä vastaten suomalaisurheilijoiden valmistautumisesta kaikkien aikojen ensimmäisiin yleisurheilun MM-kisoihin Helsingissä v. 1983.
– Aulis Kairento hyppäsi terässeipäällä vuonna 1961 alle 19-vuotiaiden Euroopan ennätyksen 442. Lasikuituseipään tulo ei ollut isokokoiselle, kovalle ponnistajalle eduksi ja terässeipäällä jo lähellä ollut maailman terävin kärki jäi saavuttamatta. Lasikuituseipäällä hän voitti Kalevan Kisat ”vasta” vuonna 1965. Seuraavana vuonna syntyi ulkoratojen Suomen ennätystä sivuava tulos 500 ja vuonna 1967 omaksi ennätykseksi jäänyt 502. Ajan hengen mukaisesti hän lopetti uransa nuorena siirryttyään työelämään ja perustettuaan perheen.
Kairennosta tuli edelläkävijä seiväshypyn tekniikan kehittäjänä hänen ryhdyttyään Antti Kalliomäen valmentajaksi 1970-luvun alussa. Alettiin kokeilla uudenlaista maastalähtötekniikkaa, joka osoittautui sittemmin erittäin tehokkaaksi. Hänellä oli myös monia muita arvokisamenestykseen yltäneitä henkilökohtaisia valmennettavia, esim. Tapani Haapakoski, Rauli Pudas, Kimmo Kuusela, Asko Peltoniemi ja Jani Lehtonen.
Aulis Kairento toimi Suomen Urheiluliiton seiväshypyn lajivalmentajana vuosina 1970-2008, peräti 38 vuotta. Tässä toimessaan Auliksesta tuli suomalaisille seiväshyppääjille isähahmo, jonka perusteellisesti harkittuja näkemyksiä tekniikasta oli helppo uskoa, ja joka persoonallaan loi seiväshyppyperheeseen tunnelman, jossa viihtyi.
