Raimo Eskola, Kimmo Pallonen ja Jukka Piironen seiväshypyn Hall of Fame -kunniakerhoon

Seiväshyppyä urheilijana, valmentajana ja monella muulla tapaa edistänyt Raimo Eskola sekä ex-seiväshyppääjät Kimmo Pallonen ja Jukka Piironen (11.8.1925–5.3.1976) valittiin seiväshypyn Hall of Fame -kunniakerhon jäseniksi Liikuntakeskus Pajulahdessa Lahden Nastolassa lauantaina.

Pallonen sijoittui Los Angelesin olympialaisissa viidenneksi 1984. Postuumisesti Hall of Fame -kunniakerhoon valittu Piironen oli EM-kilpailuiden pronssimitalisti Brysselissä, Belgiassa 1950 ja Bernissä, Sveitsissä 1954.

Samassa tilaisuudessa seiväshypyn Hall of Fame palkitsi Euroopan mestaruuden Münchenissä voittaneen Wilma Murron ja alle 20-vuotiaiden MM-hopeaa taivuttaneen Juho Alasaari Vuoden 2022 seiväshyppyteko -kunniakirjalla.

Murto voitti EM-tittelin SE-tuloksella 485 ja Alasaari nuorten SE-tulosta sivualla tuloksella 560.

– Seiväshyppy oli viime vuonna Suomen selvästi parhaiten menestynyt yleisurheilulaji millä tahansa mittarilla mitaten ja Wilma Murto pamautti oivalliset alkutahdit lajin tälle vuodelle viikon takaisella sisäratojen Suomen ennätyksellään. Paljon onnea kaikille huomionosoitukset saaneille. Perinteet velvoittavat, työ jatkuu, Seivästalli ry:n puheenjohtaja Asko Härkönen kiteytti Liikuntakeskus Pajulahden tilaisuutta.

Tilaisuudessa jaettiin myös Pentti Nikula -mitalit neljä metriä ylittäneille naisille sekä viisi metriä ylittäneille miehille. Edellisen 11.1.2020 pidetyn tilaisuuden jälkeen ylittäneitä ovat Essi Melender, Pinja Koivumäki,, Silja Andersson, Tuuli Järvinen sekä Maria Kytölä ja Iiro Suutarinen, Jami Siira sekä Albin Lundberg.  Paikan päällä palkittiin Maria Kytölä sekä Albin Lundberg.

Urho Kujanpää: ”Valmentajana Eskola on rauhallinen ja pohtiva”

Eskola, 73, on seiväshypyn monitoimimies. Aktiiviurallaan Lempäälän Kisan kasvatti edusti Suomea maaotteluissa viidesti, kilpaili vuoden 1975 EM-halleissa ja ylitti parhaimmillaan 525.

Opiskellessaan Yhdysvalloissa 1979 Eskola perusti kilpa- ja yhtiökumppaninsa Tapani Haapakosken kanssa Raita Sport Oy:n, joka kasvoi seipäiden ja rimojen maahantuojasta markkinajohtajaksi yleisurheilun kenttä – ja sisäliikuntavarusteiden- ja välineiden sekä jääkiekkokaukaloiden toimittajana.

Vetäydyttyään liike-elämästä Eskola nosti valmentajana Jere Bergiuksen ja Urho Kujanpään seiväsnypyn kotimaiseen kärkeen ja kansainväliselle tasolle.

– Ensimmäinen muistikuvani Raimosta on, kun hän istuu Pirkkahallissa seiväshyppypaikan vieressä ja lukee kirjaa. Hän ei kokenut, että voisi tulla takaisin valmentajaksi menneiden vuosien opeilla. Hän koki, ettei vanha tieto riitä ja kouluttautui uudelleen valmentajan rooliin, Kujanpää kertoo.

Valmennusosaamistaan Eskola päivitti suorittamalla valmennuksen Erikoisammattitutkinnon, pitämällä yhteyttä laajaan kansainväliseen lajiverkostoonsa ja käymällä koulutustapahtumissa Saksassa ja Yhdysvalloissa.

– Valmentajana Eskola on rauhallinen ja pohtiva. Hän arvioi asioita monelta kantilta ennen kuin tekee päätöksiä. Hänen johdollaan valmentautuminen on aina ollut yhteistyötä. On keskusteltu paljon varsinkin tekniikasta ja siitä mikä sopii erityisesti minulle, Kujanpää sanoo.

Syksyllä 2012 Eskola oli ex-kilpakumppaninsa Rauno Pusan kanssa perustamassa Seivästalli ry:tä, joka on muun muassa seiväskoulujen avulla edistänyt seiväshyppyä Suomessa.

– Eskolalla on ollut erittäin merkittävä rooli suomalaisen seiväshypyn kehityksessä niin valmentajana kuin aikanaan lasikuituseipäiden maahantuojana ja nyttemmin yhtenä Seivästallin perustajista, Kujanpää sanoo.

Pallonen: 1980-luvun ensimmäisen vuosipuoliskon ykköshyppääjä Suomessa

Lapin Lukossa urheilu-uransa käynnistänyt Kimmo Pallonen nousi Kalevan kisojen voittajaksi jo 20-vuotiaana Helsingissä 1979. Muutettuaan 1980-luvun alussa Raaheen ja Raahen Vesaan Pallonen sai valmentajakseen Auvo Pehkorannan, ja kilpailu- ja harjoittelukumppaneikseen Peltoniemen veljekset Arton ja Petrin. Näiltä pohjin raamikas urheilija nousi 1980-luvun ensimmäisen vuosipuoliskon ykköshyppääjäksi Suomessa.

Pallosen viidettä sijaa Los Angelesin olympiakisoissa 1984 pohjustivat Kalevan kisojen voitot 1981 ja 1984 Oulussa ja Kajaanissa. Heti olympiavuoden jälkeen 1985 Pallonen oli sisäratojen MM-kilpailussa kahdeksas ja voitti Kalevan kisat neljännen kerran. Vuoden 1982 Kalevan kisoissa Kouvolassa Pallonen nousi kolmannelle palkintokorokkeelle Antti Kalliomäen ja Timo Kuusiston jälkeen.

Ulkoratojen ennätyksekseen Pallonen hyppäsi 556 Raahessa heinäkuussa 1982. Seuraavan vuoden maaliskuussa hän hyppäsi Taivalkoskella sisäratojen ennätyksekseen tuolloisen sisäratojen SE:n 550. Sisäratojen SM-kilpailuista Pallonen saalisti kolme mestaruutta, yhden hopean ja neljä pronssia. Junioreiden SM-kilpailuista hän oli kerännyt kolme mestaruutta, yhden hopean ja kaksi pronssia. Maaotteluedustuksia Palloselle kertyi vuosina 1977-1985 yhteensä 17.

Ex-huippukartturi Juha Piironen: Urheilu oli isälle ensisijaisesti suuri seikkailu

Kuopion Urheilu-Veikoista urheilu-uransa käynnistänyt ja agronomiopintojensa myötä Helsinkiin ja Helsingin Kisa-Veikkoihin siirtynyt Jukka Piironen valtasi EM-pronssimitalin sekä Belgian Brysselissä 1950 että Sveitsin Bernissä 1954.

Pian sotavuosien jälkeen Suomeen kasvoi useita kansainvälisen tason seiväshyppääjiä. Vuosina 1949-1957 Piironen oli Kalevan kisoissa yhdeksän kertaa peräkkäin mitaleilla, kuudesti hopealla ja kolmesti pronssilla. Joka kerta hän kätteli palkintokorokkeella korkeammalle sijoittuneita Erkki Katajaa, Valto Oleniusta, Eeles Landströmiä tai Matti Sutista. Heistä Sutista lukuun ottamatta kaikki nousivat palkintokorokkeelle myös arvokilpailuissa.

Bernin pronssitulos 430 on Piirosen ulkoratojen ennätys. Hallikaudella 1956 hän hyppäsi Otaniemessä kaksi senttiä korkeammalta. Maaotteluedustuksia Piiroselle kertyi 22 kappaletta.

Kolme rallin maailmanmestaruutta Juha Kankkusen kartturina, 14 MM-rallia ja Paris-Dakar-rallin voittanut Jukka Piirosen poika Juha Piironen muistaa isänsä seiväshyppyurasta lähinnä käynnit äitinsä kanssa Olympiastadionilla isän maaotteluissa.

Myöhempien tuntemustensa perusteella ja perehdyttyään isänsä 1955 julkaistuun muistelmateokseen ”Seipään varassa maailmalla” Piironen aistii vahvaa yhteyttä isän ja oman urheilu-uransa välillä.

– Kyllä urheilu oli Maaningan ”Kiärmelahesta” maailmalle lähteneelle isälle ensisijaisesti suuri seikkailu. Sitä se oli paljolti minullekin kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin, esimerkkinä ensimmäinen laskeutuminen Nairobin lentokentälle piirtyy vahvana mielikuvana ikuisesti, Piironen sanoo.

Jukka Piirosen monipuolisen työuran viimeinen työtehtävä oli Kemiran yhteiskuntasuhteiden johtaja. Hän oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja toimi lukuisten yhtiöiden, muun muassa Veikkauksen hallituksissa ja hallintoneuvostoissa. Valtion urheiluneuvoston jäsenenä hän oli päättämässä valtakunnan urheilu- ja liikuntajärjestöjen rahanjaosta.

Seiväshypyn Hall of Fame -valintoja vuodesta 2013 lähtien

Seiväshyppyä monin tavoin edistävä Seivästalli ry. käynnisti Hall f Fame kunniakerhon nimeämiset helmikuussa 2013 Tampereen Pirkkahallissa. Ensimmäiseksi jäseneksi nimettiin Eeles Landström. Sen jälkeen vuotuinen Hall of Fame -tilaisuus on järjestetty seiväshyppääjien kehdossa, Liikuntakeskus Pajulahdessa ja nimetyiksi ovat tulleet: 2014 Pentti Nikula ja postuumisti Joppe Lindroth, 2015 Antti Kalliomäki ja Aulis Kairento, 2016 Rauli Pudas ja postuumisti Kauko Nyström, 2017 Risto Ankio ja postuumisti Erkki Kataja, 2018 Kalle Pomppu ja postuumisti Valto Olenius, 2019 Teija Saari, 2020 Matti Sutinen ja Asko Peltoniemi.

Vuosina 2021 ja 2022 tilaisuutta ei koronapandemian takia järjestetty, eikä kunniakerhon jäseniä nimetty. Nyt nimetyt Raimo Eskola, Kimmo Pallonen ja Jukka Piironen täydentävät kunniakerhon jäsenyyden 17:mään suomalaisessa seiväshypyssä ansioituneeseen henkilöön.

Jarmo Mäkelä

Kuvagalleria